Etusivu » Joukkovelkakirjat eli bondit

Joukkovelkakirjat eli bondit

Joukkovelkakirjat eli bondit ovat perinteisesti turvallisena pidetty mutta varsinkin alhaisten korkojen aikakautena vain pientä tuottoa tarjoava sijoituskohde. Bondeja voi kuitenkin käyttää oman salkun turvaamiseen mahdollisilta kurssilaskuilta.

Joukkovelkakirjat edustavat korkotuotetta, joka on perinteisesti mielletty vähäriskiseksi mutta samalla myös vähätuottoiseksi sijoituskohteeksi.

Maailman johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta

  • Sijoita osakkeisiin ilman palkkioita
  • Osta, myy ja säilytä Bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja
  • Käy kauppaa hyödykkeillä ja indekseillä joustavalla vivutuksella

Käytännössä bondiin sijoittava sijoittaja lainaa rahaa esimerkiksi valtiolle, suurelle yhtiölle tai muulle liikkeellelaskijalle. Liikkeellelaskija maksaa sijoittajille korkoa, yleensä kaksi kertaa vuodessa. Korko on usein kiinteä, mutta tietyissä tilanteissa korko voi olla myös vaihteleva.

On olemassa myös niin sanottuja nollakuponkibondeja, jotka eivät maksa korkoa, vaan sijoittajalle maksetaan vasta juoksuajan päättyessä sijoitettua summaa suurempi summa.

Mikäli bondin hankkii jälkimarkkinoilta, ei bondin hinta välttämättä vastaa enää alkuperäistä nimellishintaa. Tästä syystä bondille ilmoitetaan tuotto (yield), jossa bondista maksettava tuotto suhteutetaan sen hintaan.

Vakautensa vuoksi bondit mielletään usein ammattilaisille ja suurille instituutioille kuten vaikkapa eläkeyhtiöille soveltuvaksi sijoituskohteeksi.

Piensijoittajatkin voivat hankkia bondeja suoraan liikkeellelaskijalta tai jälkimarkkinoilta. Lisäksi esimerkiksi pankkien piensijoittajille tarjoamissa yhdistelmärahastoissa sijoituksia on joissain tapauksessa hajautettu joukkovelkakirjoihin. Bondeihin on mahdollista sijoittaa myös tiettyjen korko-ETF:ien ja rahastojen kautta.

Bondit ovat todellisia pitkän aikavälin sijoituksia, sillä niiden juoksuaika saattaa olla jopa 30 vuotta. Toki tarjolla on myös lyhyempiä, 1-5 vuoden mittaisia bondeja. Juoksuajan kuluttua loppuun lainattu pääoma maksetaan kerralla takaisin sijoittajalle.

Joukkovelkakirjoihin sijoittamisen muistilista

Bondien etuihin kuuluvat perinteisesti niiden vakaus, ennustettavuus sekä tasainen tuotto.

Viime vuosien aikana korkotaso on kuitenkin ollut maailmalla ennätyksellisen alhainen. Tästä syystä bondien tuotto on ollut vielä tavallistakin matalampaa, tietyissä tapauksissa jopa negatiivista. Näin bondit ovat olleet taannoisina vuosina melko kehno sijoituskohde.

Bondien tuotto perustuu niiden riskitasoon. Esimerkiksi Saksan valtion voi odottaa maksavan korkoa hamaan tulevaisuuteen saakka ilman ongelmia. Koska Saksan valtio on hyvin luotettava joukkovelkakirjojen liikkellelaskija, eivät Saksan valtion bondit ole kovin tuottoisia.

Luotettavien liikkeellelaskijoiden tarjoamat bondit voidaan kuitenkin nähdä tietynlaisena turvasatamana, joka tuo stabiiliutta sijoitussalkkun myös pörssikurssien sukeltaessa laskumarkkinan aikana.

Käänteisesti lainaamalla rahaa esimerkiksi velkaantuneille valtioille tai yrityksille, on mahdollisuus luottotappioon suurempi. Tästä syystä tällaisten liikkeellelaskijoiden bondien korkotuotto on yleensä huomattavasti korkeampi, mutta samalla sijoituksen riski kasvaa. Joukkovelkakirjoista kiinnostuneen sijoittajan kannattaakin tarkistaa liikkeellelaskijan luottoluokitus, joka antaa osviittaa siitä, kuinka turvallisesta sijoituksesta on kyse.

Bondit sijoitussalkun turvasatamana

Sijoitussalkun turvaaminen joukkovelkakirjojen avulla on yksinkertaista. Sijoittajan tulee ainoastaan hankkia salkkuunsa bondi joko suoraan tai esimerkiksi rahaston tai ETF:n välityksellä. Tällöin salkku ei ole yhtä altis esimerkiksi osakkeiden kurssivaihteluille.

Mikäli yleinen korkotaso nousee tulevaisuudessa tai maailmantalouden tilanne muuttuu epävakaammaksi, on todennäköistä, että samalla bondien suosio sijoittajien keskuudessa kasvaa.