Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Osakesijoittaminen

Osakesijoittaminen

Osakesijoittaminen voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta todellisuudessa vauhtiin pääsee kohtuullisen helposti. Ennen sijoitusuran alkua kannattaa kuitenkin perehtyä muutamiin perusperiaatteisiin.

Osakkeen idea on yksinkertainen, sillä osakeyhtiöt ovat ikään kuin palapelejä. Yksittäinen osake vastaa pientä osuutta koko yhtiöstä. Mikäli yhtiö olisi jaettu esimerkiksi 100 000 osakkeeseen ja tietty henkilö omistaa osakkeista 1000 kappaletta, omistaa kyseinen henkilö silloin yhden prosentin osuuden koko yhtiöstä. Pörssiyhtiöiden kohdalla osakkeita on toki yleensä huomattavasti suurempi määrä, mutta perusperiaate pysyy samana.

Osakkeet ja osakemarkkinat

Osakemarkkinoilla myydään ja ostetaan osakkeita. Myyjä voi tarjota osakkeitaan haluamaansa hintaan, siinä missä osakkeesta kiinnostunut ostaja voi tarjota osakkeesta haluamansa summan. Kun nämä hinnat kohtaavat, osake vaihtaa omistajaa. Osakekauppojen toteutuneet hinnat määräävät pörssikurssin, joka kertoo osakkeen arvon.

Osakkeen arvo voi nousta tai laskea riippuen monista eri tekijöistä, mutta yleensä suurimpana tekijänä kurssikäyrää ohjaa yrityksen liiketoiminnan kehitys. Mikäli yrityksen liiketoiminta sakkaa, osakkeen arvo yleensä laskee. Toisaalta mikäli yrityksen liiketoiminta ja tulevaisuus näyttää valoisalta, niin yleensä myös osakekäyrä osoittaa koiliseen.

Arvonnousu ja osingot tuottavat sijoittajalle varallisuutta

Arvonnousu ei ole ainoa tapa, jolla osakkeet tuottavat rahaa sijoittajalle. Osa yhtiöistä maksaa nimittäin osakkeidensa omistajille osinkoa, eli osuuden yrityksen voitoista. Tällaiset osinkoa maksavat yhtiöt luokitellaan usein arvoyhtiöiksi. Niin sanotut kasvuyhtiöt eivät kuitenkaan yleensä maksa osinkoja, vaan varat käytetään yhtiön liiketoiminnan edistämiseen, jonka toivotaan nostavan yrityksen osakkeen arvoa pidemmällä tähtäimellä. Usein esimerkiksi pankit ja vakaat teollisuuden alan yritykset edustavat arvoyhtiöitä, kun taas kasvavat teknologia-alan yritykset ovat kasvuyhtiöitä.

Osakkeita voi ostaa Suomessa joko arvo-osuustilille (AOT) tai osakesäästötilille (OST). Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa ja ne sopivat eri käyttötarkoituksiin. Merkittävimpinä erona osakesäästötilille voi tallettaa korkeintaan 50 000 euron arvoisen sijoitussumman ja sen sisällä tehtyjä voitollisia myyntejä ja osakkeita verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun osakesäästötililtä nostetaan pois varoja. Arvo-osuustilille voi tallettaa loputtomasti rahaa, mutta myynneistä ja osingoista joutuu maksamaan verot joka vuosi.

Hajauttaminen alentaa osakesijoitusten riskiä

Osakkeiden hinnan muutokset aiheuttavat sijoittamiseen liittyvän houkutuksen, mutta samalla myös riskin. Mikäli osakkeen hinta kasvaa ajan saatossa, voi osakkeen myydä myöhemmin pois voitollisena. Toisaalta osakkeen arvo voi myös laskea, jolloin sijoittaja ei välttämättä saa takaisin osakkeeseen sijoitettua pääomaa.

Periaatteessa olisi hienoa, jos osakkeita voisi aina ostaa pörssikurssin ollessa matalalla ja myydä pörssikurssin ollessa korkealla. Käytännössä tällainen osakesijoittamisen ajoittaminen vaatii kuitenkin kristallipalloa ja ennustajan lahjoja, tai vähintään hyvin huolellista tutkimusta yrityksen liiketoiminnasta, joten strategian toteuttaminen ei välttämättä ole kovin helppoa.

Riskin minimoimiseksi on järkevää hajauttaa osakesijoituksia. Hajauttaminen tarkoittaa useiden erilaisten osakkeiden hankkimista. Mikäli yhden yhtiön osakkeiden arvo laskee, mutta yhdeksän muun osakesalkkuun kuuluvan osakkeen arvo nousee, on salkku yleensä kokonaisuudessaan plussalla.

Ostokohteiden hajauttamisen lisäksi on usein kannattavaa hajauttaa osakesijoituksia myös ajallisesti. Pörssikurssit liikkuvat ylös- ja alaspäin, mutta keskimäärin osakemarkkinat tuottavat kokonaisuudessaan noin seitsemän prosentin inflaatiokorjattua vuosituottoa. Sijoittajan kannalta olisi ikävää, mikäli koko sijoitettavan summan sijoittaisi pörssiin kerralla juuri ennen korjausliikettä tai pörssiromahdusta, jolloin sijoituksen arvo laskisi huomattavasti.

Tästä syystä pörssiin kannattaa sijoittaa rahaa esimerkiksi kuukausisäästön muodossa kerran kuukaudessa. Ostamalla osakkeita tasaisin väliajoin pitkällä sijoitushorisontilla, osakekurssien huiput ja kuopat tasautuvat. Tällöin sijoittaja ostaa osakkeita keskimäärin aina ”sopivalla hetkellä” ja pääsee nauttimaan osakemarkkinoiden keskimääräisestä kehityksestä.

Rahastot ja ETF:t helpottavat hajauttamista ja tekevät osakesijoittamisesta helppoa

Sopivien yksittäisten osakkeiden valitseminen osakesalkkuun voi tuntua haastavalta. Siksi useat ihmiset valitsevat mielellään osakesalkkuunsa rahastoja tai ETF:iä eli pörssinoteerattuja rahastoja (Exchange Traded Fund). Rahastot ja ETF:t ovat tavallaan valmiita osakesalkkuja, joista halukkaat voivat ostaa omat osuutensa.

Rahastot ja ETF:t voidaan rakentaa erilaisten aiheiden tai teemojen ympärille. Rahasto tai ETF voi keskittyä esimerkiksi suomalaisiin keskisuuriin yrityksiin, Japanilaisiin suuryrityksiin, puhtaaseen energiaan liittyviin yrityksiin tai teknologiayrityksiin. Ostamalla rahastoa tai ETF:ää hajautusta ei tarvitse miettiä itse, joskin on usein hyvä idea ostaa myös useampaa rahastoa tai ETF:ää

Perinteinen rahasto ja ETF muistuttavat paljolti toisiaan, mutta erona ETF:ien avulla käydään kauppaa samaan tapaan reaaliajassa kuten osakkeilla. Rahastoissa ostoon ja myyntiin kuluu puolestaan usein hieman pidempi aika. ETF:iä ostetaan osuuksina, siinä missä rahastoon voi yleensä sijoittaa vapaasti halutun summan. Osakesijoittajan näkökulmasta molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja, kunhan kiinnittää huomiota rahastojen ja ETF:ien kuluihin.

Rahastojen ja ETF:ien kulut jakautuvat ostosta tai myynnistä koituviin kuluihin sekä hallinnointikuluihin. Hallinnointikululla tarkoitetaan kulua, jonka rahaston tai ETF:n ylläpitäjä ottaa kyseisen sijoitusinstrumentin ylläpitämisestä. Molemmat kannattaa pitää mahdollisimman pieninä, sillä rahaston kulut ovat suoraan pois siihen sijoittaneen sijoittajan voitoista. Esimerkiksi useat pankit tarjoavat helposti asiakkailleen ensimmäisinä erilaisia rahastoja, joissa kulut voivat olla melko korkeat.

Kuluiltaan edullisimmat rahastot ja ETF:t perustuvat usein vertailuindeksin seurantaan. Tämän kaltaisissa passiivisissa vaihtoehdoissa rahaston tai ETF:n omistukset on sidottu tiettyyn vertailuindeksiin, eikä rahasto tai ETF ota aktiivista näkemystä osakevalintoihin. Mikäli salkku on sidottu esimerkiksi yhdysvaltalaiseen S&P 500 -vertailuindeksiin, sisältää se ennalta määritetyn yhdistelmän Yhdyvaltojen 500 suurinta yritystä. Indeksiin sidotut rahastot ja ETF:t ovat turvallisia tapoja sijoittaa, minkä vuoksi ne ovat suosittuja vaihtoehtoja kuukausisäästämiseen.

Kuukausisäästö ja korkoa korolle -ilmiö sijoittamisen tukena

Usein varsinkin aloitteleville sijoittajille suositellaan indeksisäästämisen ja niin sanotun ”osta ja pidä”-strategian yhdistelmää. Useat pankit ja osakevälittäjät tarjoavat mahdollisuutta automatisoida kuukausisäästö, jolloin rahastoja tai ETF:iä hankitaan automaattisesti kerran kuukaudessa tietyllä ennalta määritellyllä summalla.

Osta ja pidä -strategian mukaisesti sijoituksien myyntiä ei edes yritetä ajoittaa osakekäyrien huipulle, vaan sijoituksista pidetään kiinni pörssikurssien ylä- ja alamäissä. Kunhan valittu sijoitushorisontti on tarpeeksi kaukana, esimerkiksi 20-30 vuoden päässä tulevaisuudessa, on hyvin todennäköistä että sijoituksien arvo on siihen mennessä noussut reilusti.

Sijoitushorisontti on tärkeä myös korkoa korolle -ilmiön kannalta. Jos sijoituksien tuotto investoidaan aina takaisin sijoituksiin, syntyy sijoittajalle vuosien kuluessa huomattavaa etua.

Esimerkiksi seitsemän prosentin keskimääräisellä vuosittaisella kasvulla, 10 000 euron alkupääomalla ja 100 euron kuukausisäästöllä 30 vuoden aikana sijoitusten arvo on kasvanut yhteensä 189 476 euroon, josta sijoitetun pääoman osuus on vain 46 000 euroa. Kuten alla näkyvästä kuvaajasta voi huomata, mitä pidempi sijoitushorisontti on, sitä suurempi on korkoa korolle -ilmiön tuotto. Korkoa korolle -ilmiön tuottoa voi kokeilla erilaisilla säästösummilla ja vuosituotoilla esimerkiksi tämän korkolaskurin avulla.

Yksinkertainen on kaunista

Vaikka kyse on aloittajaystävällisestä sijoitustaktiikasta, ei silti kannata ajatella, että kyse olisi mitenkään epäoptimaalisesta tavasta sijoittaa. Edes ammattimaiset sijoittajat eivät aina onnistu pidemmän ajan kuluessa peittoamaan passiivisia indeksirahastoja ja monet kokeneetkin osakesijoittajat luottavat kuukausisäästöön ja osta ja pidä -taktiikkaan.

Strategiaan nojaava osakesijoittaminen on parhaimmillaan ja pahimmillaan hyvin yksinkertaista. Hyvänä puolena kun sopivat sijoituskohteet on valittu ja kuukausisäästö on automatisoitu, ei asiaa tarvitse enää miettiä ja sijoittaminen tapahtuu käytännössä itsestään. Huonona puolena kyseinen strategia voi osoittautua liiankin tylsän toimivaksi.

Päiväkauppa lisää riskejä, mutta myös mahdollisuuksia

Monien mielissä sijoittaminen yhdistyy Wolf of the Wall Street -elokuvan kaltaiseen toimintaan, jossa dollarit lentelevät seinillä ja suuret jahdit seilaavat merillä. Näkökulma on kaukana todellisuudesta, mutta osakkeiden päiväkauppa ja oman osakesalkun aktiivinen hallinnointi on silti huomattavasti jännittävämpää kuin puhdas indeksisäästäminen.

Mikäli yhtiöiden seuraamiseen ja analysointiin käyttää huomattavasti aikaa ja vaivaa, on mahdollista tehdä tavallista valistuneempia arvauksia siitä, mitkä osakkeet ovat hyviä ja mitkä huonoja sijoituksia. Myös suoriin osakkeisiin voi hyvin soveltaa osta ja pidä -taktiikkaa, mutta osa kokeneemmista sijoittajista luottaa silti päiväkauppaan, jossa kasvavat sekä mahdolliset tuotot että riskit.

Päiväkaupassa osakkeita myydään ja ostetaan päivittäin tai muuten pienin väliajoin. Päiväkauppaa harrastava treidaaja saattaa esimerkiksi huomata osakekurssissa aamulla pienen tippumisen jolle ei tunnu olevan järkevää syytä. Osakekäyrän notkahduksesta ostetut osakkeet voi parhaimmillaan saada kaupaksi voitolla vielä saman päivän aikana, tai viimeistään lähitulevaisuudessa.

Toisaalta mikäli arvio oli väärä eikä kyse ollutkaan väliaikaisesta notkahduksesta vaan pidempiaikaisesta osakkeen arvon alentumisesta, voi kyse olla virhesijoituksesta. Yhtä lailla voitollistenkin osakkeiden myyminen voi osoittautua virheeksi, mikäli osakekurssi jatkaa nousuaan myynnin jälkeen.

Kaupankäynnin kulut syövät tuottoa

Päiväkaupassa kannattaa myös huomioida kaupankäyntiin liittyvät kulut. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa osaketta ostetaan 100 eurolla ja myydään 10 prosentin nousun jälkeen 110 eurolla, osto- ja myyntikulujen ollessa 10 euroa. Vaikka osakekurssi nousi ja sijoitus oli sen puolesta onnistunut, jäädään kokonaisuudessa tappiolle, kun huomioidaan yhteensä 20 euron kaupankäyntikulut. Kaupankäyntikulujen vuoksi päiväkauppaa on käytävä tarpeeksi isoilla summilla, tai on löydettävä osakevälittäjä, jolla kaupankäyntikulut ovat hyvin pienet.

Osaavan tai onnekkaan sijoittajan tekemä osakkeiden päiväkauppa mahdollistaa indeksisijoittamista suuremmat tuotot, mutta samalla osakesijoittamiseen liittyvä riski kasvaa huomattavasti. Yleisesti ottaen mahdollinen tuotto ja mahdollinen riski kulkevat muutenkin sijoitustoiminnassa käsi kädessä. Onkin jokaisen osakesijoittajan itse päätettävissä, millainen on itselle sopiva tuoton ja riskin suhde.