Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Kultaan sijoittaminen

Kultaan sijoittaminen

Kulta on yksi ihmishistorian vanhimmista ja suosituimmista sijoituskohteista. Kulta tunnetaan perinteisesti sijoitustuotteiden turvasatamana, minkä myötä kullan arvo nousee usein silloin, kun osakemarkkinat kärsivät epävarmuudesta.

Varsinkin fyysinen kulta nähdään monien silmissä sijoituskohteena, joka voi säilyttää arvonsa myös ”maailmanlopun koittaessa”, mikäli valuutat, pörssit ja pankit kaatuisivat ympäriltä. Kullan markkinareaktiot ovat yleensä kohtuullisen maltillisia, eikä koko kultaan sijoitetun summan menettäminen ole mahdollista, sillä kyse on fyysisestä hyödykkeestä.

Kullan ohella myös muut arvometallit ovat kiinnostavia sijoituskohteita. Kullan ohella hopea on yksi kestosuosikeista, ja muista metalleista erityisesti elektroniikassa hyödynnettävän kuparin arvo on noussut hurjasti vuoden 2020 koronapudotuksen jälkeen. Muista arvometalleista esimerkiksi platina ja palladium ovat mahdollisia sijoituskohteita, joskaan niiden suosio ei ole yhtä korkeaa verrattuna kultaan ja hopeaan.

Kuinka kultaan voi sijoittaa?

Kultaan ja muihin arvometalleihin voi sijoittaa sekä fyysisen arvometallin että pörssin kautta myytävien arvopapereiden muodossa. Lisäksi kullan kurssinousuista voi hyötyä myös välillisesti sijoittamalla kultakaivoksia operoiviin kullantuottajiin.

Fyysinen kulta

Ensimmäinen ja ilmeisin tapa hankkia sijoittaa kultaan on hankkia sitä fyysisessä muodossa. Sijoituskultaa ostetaan yleensä joko kultakolikkoina tai harkkoina. Kultaa ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota sen myyjän kuluihin ja yleiseen maineeseen. Eräs suosituimmista kultakolikkojen ja -harkkojen myyjistä Euroopassa on Itävallan rajapaha Münze Österreich. Suomessa kultatuotteita myy muun muassa Tavex.

Itävallan rahapajan sivustolta voi hankkia esimerkiksi yhden unssin Vienna Philharmonic -kolikoita, joilla on 100 euron nimellisarvo. Kultakolikon hinta määräytyy joka päivä kullan nykyisen kurssin muodossa, ja suoran spot-hinnan päälle kultakolikossa on 50 euron preemio. Itävallan rahapaja myy kultakolikoiden ohella myös platinasta ja hopeasta valmistettuja kolikoita.

Kultaharkkojen tapauksessa vaihtoehtoja löytyy yhden gramman harkosta aina kilogramman painoiseen harkkoon saakka. Gramman kultaharkkojen avulla sijoituksia kultaan voi periaatteessa tehdä myös hyvin pienillä summilla, mutta käytännössä sijoituksen kustannukset tekevät näin pienten kultatuotteiden hankinnasta sijoitusmielessä kannattamatonta.

Fyysiseen kultaan sijoitettaessa kannattaa pitää mielessä, että välittäjät ottavat omia palkkioitaan myös silloin, kun kultaa haluaa myydä takaisin. Esimerkiksi syyskuussa 2021 1550 euron hintaan ostetun yhden unssin Vienna Philharmonic -kolikon voi samalla hetkellä myydä Tavexille noin 1480 eurolla. Näin fyysiseen kultaan sijoitettaessa ”välityskustannukset” voivat nousta melko korkeiksi.

Lisäksi fyysiselle kullalle tai muulle arvometallille täytyy löytyä turvallinen säilytyspaikka, jossa se on turvassa esimerkiksi varkailta. Mikäli kultakolikkoa varten joutuu ostamaan kassakaapin, nostaa se sijoituksen kustannuksia entisestään.

Fyysisen kullan hyvänä puolena sijoituksen voi tuntea omissa käsissään ja sitä voi ihailla omassa kokoelmassa. Lisäksi siinä äärimmäisen epätodennäköisessä tilanteessa, että maailma ajautuisi sekasorron partaalle ja pankki- sekä pörssijärjestelmät romahtaisivat kokonaan, on fyysisestä kullasta huomattavasti esimerkiksi arvopapereita enemmän iloa.

Kultaan sijoittaminen arvopapereiden kautta

Arvopaperit tarjoavat kultaan sijoittamiseen helpomman ja kustannustehokkaamman tavan. Esimerkiksi Nordnet tarjoaa kattavan valikoiman sertifikaatteja, minifutuureita ja unlimited turboja, joiden avulla on mahdollista sijoittaa kultaan. Valikoimasta löytyvät sertifikaatit ja minifutuurit myös hopeaa ja kuparia varten.

Sertifikaattien, minifutuurien ja unlimited turbojen toimintaan voi tutustua tarkemmin viputuotteita käsittelevässä artikkelissamme. Johdannaisten avulla kullan tavallisesti melko maltillisia kurssiliikkeitä voi halutessaan tehostaa vipuvaikutuksen avulla. Mikäli sijoittajan näkemys kullan kurssikehityksestä on oikea, voi viputuotteiden avulla ansaita lyhyelläkin aikavälillä korkeita tuottoja.

Kultaan voi sijoittaa myös ETF:ien välityksellä. Esimerkiksi WisdomTreen Physical Gold ja Physical Swiss Gold sijoittavat koko varallisuutensa holviin talletettuun fyysiseen kultaan. Kulta-ETF:t tekevät kultaan sijoittamisesta hyvin vaivatonta ja kustannustehokasta varsinkin niissä tapauksissa, kun kultaan haluaa sijoittaa pidemmällä aikavälillä ilman vipukerrointa.

Lisäksi kullan arvonnoususta voi hyötyä välillisesti sijoittamalla kultaa tuottaviin yrityksiin. Tällaisia ovat muun muassa Barrick Gold, Agnico Eagle Mines, Kirkland Lake Gold sekä Kinross Gold. Kullantuottajien kurssikehitys ei kuitenkaan luonnollisesti seuraa suoraan kullan markkinahintaa, joten yrityksiin ja niiden toimintaan kannattaa tutustua tarkemmin ennen sijoituspäätöstä.

Lisäksi ETF-markkinoilta löytyy kullantuottajiin keskittyviä ETF:iä, kuten VanEck Vectors Gold Miners. Kuten ETF:n historiakäyrä osoittaa, eivät kullantuottajat ole olleet viime vuosina mitään varsinaisia kultakaivoksia. Esimerkiksi viiden vuoden ajanjaksolla 09/2016 – 09/2021 ETF:n tuotto on ollut vain noin 13 prosenttia.

Arvopapereiden kautta kultaan sijoittamisessa on varjopuolena se, että tapa on riippuvainen pörssien ja pankkien toiminnasta. Tästä syystä maailmanlopun skenaariossa arvopapereiden välityksellä omistetulla kullalla ei ole välttämättä enää lainkaan arvoa.

Kulta sijoituskohteena

Kulta tai muut arvometallit eivät ole pitkällä aikavälillä historiassa pysyneet tuotoissa läheskään osakemarkkinoiden perässä. Esimerkiksi 30 vuoden aikajanalla S&P 500- ja Dow Jones -indeksit ovat tuottaneet yli 1000 prosenttia, kun taas kullan ja hopean tuotot ovat jääneet reiluun 400 prosenttiin.

Viimeisen 10 vuoden aikana S&P 500 on noussut lähes 280 prosenttia ja Dow Jones 200 prosenttia, siinä missä kullan tuotto on pysynyt nollassa. Hopeaan sijoittamalla sijoituksen arvo olisi jo lähes puolittunut viimeisen 10 vuoden aikana.

Arvometallit eivät pysy mukana osakekurssien kehityksessi siitä syystä, etteivät kulta tai arvometallit tuota mitään. Samalla yritykset hyödyntävät sijoittajien rahoja investointeihin ja kasvuun. Kultaan sijoittava sijoittaja ei pääse nauttimaan myöskään osingoista.

Koska kulta ei tuota mitään, sen arvon sijoitusmarkkinoilla määrää kokonaisuudessaan kysynnän ja tarjonnan laki. Koska kultaa on maailmassa rajallinen määrä, korkea kysyntä nostaa kullan arvoa. Jos tarjontaa on kysyntää enemmän, kurssi laskee.

Kulta soveltuu sijoituskohteeksi laskumarkkinassa

Kultaan kannattaa suhtautua hajautusta tarjoavana turvasatamana niinä hetkinä, kun pörssissä näyttää muuten myrskyisältä. Esimerkiksi kevään 2020 ”koronadipissä” maailman osakeindeksi MSCI World tippui yli 30 prosenttia, mutta kullan hinta laski vain noin kolmen prosentin verran.

Hopea ei ole historiallisesti tarjonnut yhtä hyvää suojaa romahduksia vastaan, ja esimerkiksi vuonna 2020 hopean hinta laski lähes kolmanneksen osakemarkkinoiden mukana.

Toisaalta siinä missä osakeindeksit ovat koronadipin jälkeen yltäneet ennätysmäisiin tuloksiin, ei kullan hinta ole sittemmin juuri noussut. Näin ollen kulta on historian valossa ollut sijoittajan kannalta hyvä sijoitus, mikäli sen avulla on suojannut omaa sijoitusportfoliotaan vain laskumarkkinan ajan. Kun nousukausi on jälleen koittanut, on kultaan sidotut varat kannattanut vaihtaa takaisin osakkeisiin tai muihin omaisuuseriin.